Heinäkuun puolivälissä, kun koko muu Joensuu valmistautui vuoden värikkäinpään viikonloppuun, me päätimme lähteä Hipun kanssa kaksin evakkoon. Viime vuonna seurasin mielenkiinnolla pienokaisineen Ilosaaririckiin saapuneita vanhempia, jotka suurimmaksi osaksi vaikuttivat itsevarmoilta ja rennoilta. Mietin, että itse panikoisin väenpaljoudessa vahinkojen sattumista niin, että Hippukin varmasti hermostuisi. Onnistuneen festarikokemuksen lähtökohta on kuitenkin vanhemman luontevuus ja varmuus, eikö? Päätimme siis jättää rockin väliin, vaikka sunnuntai-iltapäivänä olisimme varmasti viihtyneet alueella mainiosti. Ehkä ensi vuonna.

Suunta Turkuun, ei sen kauemmas. Junalla pääsee Turkuun melko vaivattomasti, jos on aikaa ja istumalihaksia. Kun matkustaa Kouvolan kautta, voipi olla, ettei Helsingissä tarvitse edes vaihtaa vaan sama juna jatkaa perille saakka. Siis normaalisti näin. Tänä kesänä sen sijaan korjattiin Karjaa-Turku-rataa ja osa matkasta oli matkustettava bussilla. Piti siis ottaa mukaan vielä turvaistuin.

Junaosuus sujui melko hyvin. Hippu on tottunut junailija ja malttaa ottaa välillä päikkärit. Liikunta oli hieman hankalaa, mutta sitäkin tuli harrastettua leikkivaunussa. Tosin pienokainen otti hieman osumaa vaunun lattiasta ja suuremmilta pikkumatkustajilta. Juna saapui Helsinkiin myöhässä, olihan kyseessä Pendolino. Aina jotain ongelmia niiden kanssa... Jatkoyhteysbussi ei tietenkään voinut odottaa, joten jouduimme matkustamaan vielä Karjaalle, jossa loikkasimme bussiin. Jäniksen selässä ilmeisesti edelleen, kun kuski kaasutti tielle ennen kun olin ehtinyt päästä edes paikalleni saati kiinnittää turvaistuinta.

Yövyimme Holiday Innissä, mikä oli oikein kelpo ratkaisu. Äiti pääsi nauttimaan aamupalasta täysin rinnoin, kun Hippu tiirasi muiden hotellivieraiden menoa. Lauantai oli mitä ihanin päivä. Lähdimme hotellilta kaupungille Hipun aamupäikkäreiden aikaan. Aika oli mitä parhain vauvan kanssa shoppailuun. Liikkeet olivat vasta auenneet ja lähes tyhjillään, vaatteet oikeilla paikoillaan ja myyjät vielä hyväntuulisia. Musiikkiakin kehtasi pyytää hiljemmalle. Käytyäni fiilistelemässä iki-ihanassa Turun kauppahallissa suuntasin matkamme siskoni luo. Aurinkoinen aamu ja hiljainen Aura-joenranta saivat rauhoittamaan kävelynkin suorastaan köpöttelyksi normaalin puolijuoksun sijaan. Lauantaihin kuului vielä pyörähdys Kui designissa, rannalla ja grillailut sukulaisten kanssa. Matkan arvoista!

Kotimatka sujui menoa paremmin, kaikki ajallaan ja kotiasemalla odotti festarinraikas isi.