Pikkujouluista jää aina mukava mieli. Saa ottaa varaslähdön jouluherkutteluun eikä tiptappeiluun ole vielä kyllästynyt. Otankin jo varaslähtöä ensi jouluun ryystämällä kupillisen glögiä.

Joulu meni ja piti laittaa tänne vihdoin kuvia tekeleistä, jotka päätyivät pukin konttiin. En minä kuitenkaan saanut mitään kuvia otettua esim. siskonpojan upeista sukista. Mut ne onnistuivat oikein ok, olivat vaan vielä reilut. Hän sai myös lorupussin, joka ei heti jaksanut kiinnostaa, mut varmaan myöhemmin.

Useat tuttavalapset saivat leppisessuja ja tuloillaan on vielä pari, joita en saanut valmiiksi ennen joulua. Ehtivät toivottavasti synttäreiksi. Mummolle ja Faijalle eli Hipun isovanhemmille valmistuneet T-paidat olivat helpommin sanottu kuin tehty. Kun lopulta löysin kaksi oikean kokoista yksiväristä paitaa, hankin sapluunat, joilla oli tarkoitus painaa monta kertaa "mummo" ja "faija".  Jokaista kirjainta oli vain yksi, joten työ sujui aikas hitaasti. Kun M lensi vahingossa roskiin, niin meinasi lentää jo paidatkin, mutta nielin harmitukseni, ostin uuden arkin ja hoidin homman loppuun. Olivat mieluisat.

Olimme lapsena tapaamassa joulupukkia Kotkan Kärkisaaressa ja iskäni osti minulle tämän koristeen.

Joulu rannikolla oli oikein voimaannuttava. Valitsimme kulkuvälineeksi IC-junan, koska Pendolinoista ei koskaan tiedä. Se veikin meidän ajoissa Kouvolaan, jossa vaihdoimme paikallisjunaan. Se oli 40min myöhässä, mutta Hippu jaksoi matkan hyvin. Takaisin tullessa oli kova pakkanen ja juna tuli Kouvolaan myöhässä, mutta onneksi vain 5 min. Meidän oli määrä olla kotiasemalla 14.45 ja kaikki näyttikin hyvältä Kiteelle saakka. Seisoimme asemalla hieman aikaa, kunnes tuli kuulutus, että veturi on epäkunnossa. Oletimme saavamme bussikyydin perille, mutta veturi lähtikin käyntiin. Ennen kunnon kiihdyttämistä piti kuitenkin varmistaa jarrut, minkä ansiosta juutuimme korpeen keskelle tasoristeystä. Juna sai aikaan vielä pienen nytkähdyksen eteenpäin, mutta sitten hyytyi täysin. Odotimme tuntikaupalla seuraavaa Helsingin junaa saapuvaksi, jotta se vetäisi meidät takaisin Kiteelle, mistä saisimme bussikyydin Joensuuhuun asemalle.

Tämä kaikki olisi ollut mitä ärsyttävintä, jos Hippu ei olisi ollut niin tyytyväinen. Hän nautti puuhata leikkivaunussa, lukea kirjaa ja ravintolavaunun sapuskatkin maistuivat. Väsynyt, mutta hieman huvittunut perhe palasi kotiin iltakahdeksan maissa, kymmenen tuntia mummolasta lähdön jälkeen.

Uusi vuosi otettiin vastaan ystävien kanssa. Hippu kävi unille normaalisti kahdeksan maissa ja kuvittelimme hänen nukkuvan pois edellisen yön kukkumisen aiheuttamaa univelkaa. Yhdeltätoista kuului kuitenkin "kääk". Yritin nukuttaa pientä puoli tuntia, jonka jälkeen isi saman verran. Paria vaille puolen yön, päätimme ottaa Hipun mukaan juhliin. Kerrankos näitä... Napero nukahti yhden jälkeen ja itse kahden maissa.

01.01.10 oltiin koko päivä vielä juhlatunnelmissa. Ruhtinaallisen aamupalan ja Hipun päikkäreiden jälkeen kävimme kiinalaisessa syömässä. Kotiin palatessamme saimme vielä kutsun ihmettelemään ystävien vauvaa. Sinne siis! Palasimme kotiin iltapuurolle ja uni maittoi.