1267814724_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kiehuin taas kilpaa aamukahvini kanssa, kun avasin Hipun kiikuttaman Hesarin aamulla! Kyllä, pienokaisesta on kivaa hakea lehti aamulla, jos joku vain avaa välioven. Parasta on, jos siinä on automainos kannessa, mutta se ei kuulu närkästymiseeni.

Lukukausimaksut sen sijaan kuuluvat! Uskomaton tämä opetusministeriön salassa haudottu ehdotus! "Opiskelijat valmistuisivat nopeammin, jos he maksaisivat esimerkiksi tuhannen euron suuruisen opintomaksun joka lukuvuosi." En edes tiedä mistä aloittaa kritisoimaan näin naurettavaa väitettä. Ensinnäkin, mikäli opiskeluun asetetaan lukukausimaksut, on suurimman osan hankittava työtä kattamaan kulut. Kesätöistä on vaikea säästää 1 000 euroa sen lisäksi, että on elettävä kesäkuukaudet ja säästettävä vielä seuraavalle lukuvuodelle rahaa. Opintotuella saattaa pärjätä, mutta siitä kuuluisasta "pahasta päivästä" sillä ei selviä.

Ihmettelen suuresti, ettei tasa-arvo- ja perusoikeuskeskustelu ole edelleenkään noussut selkeämmin esiin mediassa. Tällaisilla uudistuksilla ajetaan alas hyvinvointivaltiota ja vahvistetaan luokkayhteiskunnan paluuta. Eikä ole kysymys vaan yliopistojen maksullisuudesta, vaan julkisen terveydenhuollon ulkoistamisesta ja kaventamisesta, peruskoulujen lopettamisesta, jne. Voidaanko todella sanoa, että lapsen oikeus käydä koulua lähellä ja saada tarvittaessa henkilökohtaista opetusta on liian kallista? Onko kustannuksilla oikeudenmukaista perustella seitsemän vuotiaan koulumatkaksi 45 min suuntaansa? Ei arvoille voi laittaa hintalappua, sitäkö ei tämä kuussa käynyt ihmiskunta yhtäkkiä ymmärrä.

Asiat käännetään kustannuskysymykseksi, mutta todella kyse on lyhytnäköisestä yhteiskuntamme perusrakenteiden murtamisesta. Aina kun joku poliitikko mainitseekin verojen alentamisen, se tarkoittaa, että yhteiskunnastamme nakerretaan pois pala turvaa, hyvinvointia ja kannatusta. Mieluummin maksaisin sen veron, kiitos. Voihan olla, että minä tulen pärjäämään elämässäni hyvin eikä minulle tule välttämättä tapahtumaan mitään pahaa tai elämää horjuttavaa. Mutta haluan silti, että sosiaalijärjestelmä on olemassa lastani, läheisiäni ja heikommin toimeentulevia varten.

Toisaalta, voin olla väärässäkin. Ehkä oikeistopoliitikoilla on yksinkertaisesti niin heikko luotto jälkeläistensä henkiseen laatuun, että haluavat korvata potentiaaliin perustuvan opinto-oikeuden/mahdollisuuden vanhempien statukseen ja varallisuuteen perustuvalla oikeudella. 20 vuoden päästä ei sitten ole  enää kyse  kuin siitä, kuinka paljon opiskelu maksaa. Alkakaa vaan säästää! Onneksi Hipun tilillä on jo alku, kiitos isovanhempien.